A Great Punch Line
Ei voi kuin ihastella tätä loistavaa kamppista, jossa copy on onnistunut täydellisesti. Propsit osoitteeseen
Poulters UK, via
AoW. Erikoismaininta siitä, että jokainen printti toimii yksin, mutta toisaalta on kamppiksena täydellisesti linjassa.
Sweden, 12 virtualpoints.
Muun muassa
Taloussanomat raportoi Ruotsin avanneen virtuaalisuurlähetystön
Second Life -virtuaalimaailmaan. Taas kerran täytyy kumartaa länteen päin ja olla kateellinen siitä rohkeudesta ja valveutunuudesta jota rakkaat naapurimme omaavat. Mutta mene ja tiedä, ehkä
Ile on valveilla ja seurataan perässä?
Perässä, taas
SE sana. Miksei kerrankin edeltä, haluan vastauksia! Ei pidä liikaa jarrutella, odottaa, miettiä; on aika toimia! On aika mennä takki raollaan markkinoille, ottaa turpiinsa jos sikseen, ottaa oppia, testata, testata, testata. Varmistimet narikkaan, edes hetkeksi.
Kuinka monta mustaa venäläistä vastaa yksi musta suomalainen?
Jatketaan aiheella viina. Nimimerkki
JänkäJouni kirjoittaa
Massi&Mammonassa seuraavasti:
Viinamainos metrossa.
... musta venäläinen...
Ei siis mainosmies uskalla kirjoittaa musta ryssä..
On se vaikeeta.
Onko tämä seurausta neekerinsuukoista ja lakupekoista? Vastaanottajan korvien välissähän se sanoma (ja rasismi) on, ei Viestintäviraston tomerilla virkamiehillä.
Absolut Death.
Päivän
Talsassa kerrotaan
Absolut Vodkan legendakamppiksen tulleen tiensä päähän 28 vuotta kestäneen ainutlaatuisen taipaleensa jälkeen. Niin kuin
MOS-Antti asian ilmaisee, mikään ei ole pysyvää.
Lueskelin juuri sattumalta viime sunnuntaina Absolut-kirjaa, komeaa katsottavaahan se on. Mutta kieltämättä, jossain vaiheessa tämä absoluuttinen nerokkuus alkoi etoa. Liika on liikaa. Taitoa on myös osata muuttua, vaikka olisi kuinka hyvä tahansa. Vielä ei ole myöhäistä.
Aikansa kutakin, rest in absolute peace.
MIAUUUUUU!
Pasin
blogista bongattua. Teroittakaa kyntenne...
Lose-Lose
Alakerran pitseria on alkanut pakkaamaan pitsansa mainoslaatikoihin. Sellaisiin sinisiin, ihan nätteihin sinänsä, joissa kantta ja pohjaa komistaa Garnierin shampoopullo.
Luovaa, uutta mediaa, hyvä. Mutta kuinka relevanttia on lykätä shampoopullon kuva pitsalaatikkoon a) mainostajan ja b) pitsakauppiaan näkökulmasta? Mainostaja on ehkä keksinyt kuningasidean, että pitsahan on rasvaista --> meidän tökötti pesaisee rasvan pois. Pitsakauppias taasen, ilmaisten pitsalaatikoitten lisäksi, ei saa - noh - mitään. Ko. laatikko ei nimittäin anna minkäänlaista mielikuvaa itse pakatusta tuotteesta, joten tässä ollaan nyt vähän lose-lose -tilanteessa.
Jos, mainostettavalla tuotteella olisi oikea yhteys pakattuun tuotteeseen, niin silloin tässä olisi jotakin järkeä. Vaikkapa Colaa, sen idean pystyisi jopa O. Hokkanen nielemään.
Haku päällä
Intialainen GoAir hakee pilotteja. Hyvin keksitty.
Ja pikkuprintissä siis lukee: "India's leading private airline is looking. Send your details to: a320captains@gmail.com or call +91 9819010107."
Huvittavan (=epäammattimaisen) lisukkeen tarjoaa spostiosoite.
Via
AoW.
Viikon T-paitateksti valittu jo ma-aamuna
Aamulla töihin lompsiessani vastaan hurautti keski-ikäinen mies pyörällään. Mustan t-paidan rintamusta koristi teksti
"Pillua tekee mieli". Tyhjentävää.
Halut kohdillaan
Fonectalle viestintä- ja markkinointijohtaja [M&M 15.5. 13:16]
Jukka-Pekka Vuori siirtyy Veikkaukselta
halupalveluyritys Fonectan viestinnästä ja markkinoinnista vastaavaksi johtajaksi.
USP
USP, siitähän tässä on kyse.
Via
AoW.
Jon Damnlongin käyntikortti. Hei oikeesti, ei toi voi olla oikee nimi. Paitsi porno-/mainosalalla työskentelevälle. Oletteko muuten huomanneet, kuinka mainosmaisia nimiä alalla pyörii? Selatkaapa joskus huviksenne vaikkapa Korkean paikan leirin osallistujalistaa. Virtasen Matit loistavat poissaolollaan.
Tiedoksenne
FYI = For your inconvenience.
Jalointehty
Päätyypä
AoW:n sivuille joskus suomalaisiakin tekeleitä. Tässä kerrassaan mainio oivallus, vienon kierosti perusteltuna. Niin,
Saint Vacantin kengäthän ovat todella upean näköisiä luomuksia, toivotaan suurta menestystä maailmanvalloitukselle.
Creapisteet osoitteeseen
EuroRSCG Helsinki.
Viikon paras t-paita
RUGBY - Pleasure Without Protection
Luovuus vs tavoite vs luovuus
Itse itseäni Mömmöstä lainaten:
Jotta tuntemattomammat toimistot saisivat itseään paremmin esiin myös maakunnissa, on otettava riskiä. On luotettava itseensä, tehtävä omannäköistä mainontaa. On luotava. Suurimpana ongelmana koen kuitenkin sen, että tämän maan mainostoimistot tukehtuvat toimeksiantotoimintaan, jolloin luovuuden huippuna koetaan jauhelihatarjouksen sommittelu paikallislehteen.
Rahaa on jostain tultava, se on selvä. Mutta niin kauan kun keskitytään pelkästään varmoihin kauppoihin eikä kyseenalaisteta asiakkaan vaatimuksia, niin kauan tässä maassa ei tapahdu mitään suurta markkinointiviestinnän puolella.
Tökitäänpäs mehiläispesää vielä vähän. Tarjouskilpailuja on lupa hävitä. Tarjouskilpailuja on lupa hävitä tyylillä. Muuten paikallisen mainonnan taso ei tule nousemaan, koska varmistelulla ei tehdä tähtiä. Siinä vaiheessa kun varmistelu loppuu, havahtuu myös asiakas. Brand managerin mumistessa toimistojen kyseenalaistavan liikaa ja ehdottelevan aivan liian ihmeellisiä viritelmiä, ollaan pitkällä. Silloin ollaan saatu asiakas ymmärtämään mistä tässä loppujen lopuksi on kyse. Herättelystä toimimaan, ring ring.
Vanhemman polven vastakommenttina
Rinteen Pertti näpäyttää:
Yllä olevassa luovuuskeskustelussa ei ole mitään sellaista, mistä ei olisi samaan sävyyn puhuttu aivan joka vuosi jo 45 vuoden ajan.
Ilmeisesti jokaisen uuden mainossukupolven on itse oivallettava, että luovaa mainontaa on vain se, joka vie mainostoimiston asiakkaan omiin tavoitteisiinsa.
Se voi olla sekä nakkitarjous, että Saarioisten meidän äiti -oivallus.
Luovuus mainonnassa ilman tavoitetta ei ole mitään.
Pertti on oikeassa, mutta onko sen pakko mennä niin? Eikö nakkitarjousmainontaa voida tehdä toisin ihan vaan vaikka vaihtelun vuoksi? Otetaan se riski, että voidaan mahdollisesti tehdä vielä parempaa tulosta? Tai ainakin samaa tulosta eri näköisessä paketissa.
Olenko vain liian toiverikas tahi yksinkertaisesti väärässä?
Linkedin/Tero Ylitalo