Luovuus vs. kaupallisuus
Olen tässä useaan otteeseen yrittänyt haastaa mainosihmisiä kertomaan totuuden otsikon aiheesta, eli kuinka hyvin luovilta suunnittelijoilta sujuu business-ajattelu. Vastaus on yleensä sama; 90-luku karsi pahimmat sooloilijat pois ja nykyään osataan fokusoida entistä paremmin tulokseellisuuteen. Valitettavasti en ole päässyt tekemään omaa suurta tutkimustani mainonnan tilaajien puolelle. Totuushan makaa siellä eikä tekijöiden suussa.Mutu-tuntumani on se, että kaupallinen ajattelu ei ole niin hyvin hanskassa kuin pitäisi. Varsinkin graafisen suunnittelun puolella homma karkaa helpohkosti liiaksi taiteiluksi. Voin toki olla väärässäkin, mutu-pohjalla kun ollaan.
Omana vahvuutenani alalla näen kuitenkin sen, että olen hankkinut kokemusta muilta aloilta, ennen kaikkea myynnin puolelta. Muulla liiketoiminnalla kun ei ole mitään valtakunnan merkitystä niin kauan kuin myynti ei vedä ja tulosta ei synny.
lähettänyt Sanat on @ 9:00 ip.
Linkedin/Tero Ylitalo
4 kommenttia:
Kun ruvetaan puhumaan luovuuden ja kaupallisuuden rajanvedoista, ollaan käytännössä pelaamassa määritelmäpeliä, jolla legitimoidaan omaa näkemystä. Suunnittelijataustalla voin kertoa, että tilanteet joissa minua on syytetty liiasta taiteellisuudesta, ovat olleet sellaisia, joissa en ole sovinnolla suostunut tekemään juostenkustua ja sisäisesti ristiriitaista työtä, vaan olen yrittänyt pitää kiinni määritellyistä tavoitteista ja määritellystä mainonnan linjasta.
Varsinkin viimeinen tapaus on hyvin yleinen. Suunnittelija, joka ammattitaitonsa perusteella tietää, on huolissaan siitä, että linjaa ei romuteta ihan tosta vaan, kun taas proikkari tahtoo käännellä vipuja ja tehdä sitä, tätä ja tota, mitä kulloinkin mieleen juolahtaa.
Varmasti totta. Mutta kuinka usein toimistoissa törmätään siihen, ettei luovalla osastolla ollenkaan ymmärretä sitä mihin ollaan tähtäämässä? Vai tapahtuuko sitä? Voi toki olla niin, että alan erittäin tiukka kilpailu junior-tason duuniapaikoista karsii jo lähdössä jyvät akanoista.
Sitäkin tapahtuu ja paljon. Kun jonain päivänä pääset kunnolla sisälle mainoshommiin, tulet hämmästymään miten vähällä järjellä masiina pyörii ja miten paljon helpompaa työtä on tehdä kuin siihen on päästä.
Toivon mukaan. Alalle pääsy on todellakin ihan helvetin ison kiven takana. Haastatteluihin olen kyllä itseni saanut, mutta kun substanssi puuttuu niin se puuttuu.
Periksi en kuitenkaan anna - olen jo liian pitkällä.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu